keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Kuulumisia pitkästä aikaa

Niin sitä vain ehti vierähtää lähes vuosi ilman blogin päivitystä. Meillä on ehtinyt elämäntilanne muuttumaan tässä välissä oikeinkin isosti: mamma ja pappa ovat muuttuneet äidiksi ja isäksi ja Lupu karvaiseksi isoveljeksi. Perheemme kasvoi Kalevalanpäivänä yhden pienen, ihanan pojan verran.

Lupu on ottanut uuden tulokkaan vastaan oikein hyvin, mitään mustasukkaisuutta ei ole ollut. Minua vähän pelotti, että tuleeko Lupusta liiankin kanssa suojelevainen, mutta ihme kyllä Lupu ei ole ollut sellainenkaan. Minua se kyllä loppuraskaudessa yritti suojella vähän liikaakin, kun olimme lenkillä kaksistaan.

Sain aikaisena äitienpäivälahjana mieheltäni salaman, kun eipä tuo järkkärin oma salama ole oikein mistään kotoisin. Vielä saa harjoitella senkin käyttöä, mutta tässä muutama tuore kuva Lupusta.







tiistai 10. kesäkuuta 2014

Alkukesää

Tänä keväänä ja kesänä Lupu on osoittanut entistä enemmän kiinnostusta vettä kohtaan. Hellepäivinä se on mieluusti mennyt veteen kahlaamaan, tosin se riemu loppui siihen, kun huomasin tässä lenkin varrella olevassa purossa iilimatoja. Tosin eivätpä ne kai mitenkään vaarallisia ole, eivätkä varmaan edes pääse kiinnittymään tuollaisen turren ihoon (paitsi vatsan kaljuun kohtaan), mutta ovat ne kyllä vähän inhottavia. 

Mutta jännä nähdä, josko Lupu juhannuksena innostuisi ihan uimaankin! ☺


Takapihan terassilla Lupu aika usein tiirailee ympäristöä aitaan nojaten takajaloilla seisten. Välillä se saa siihen hommaan seuraakin:




Kuumimpina päivinä Lupu jättäisi mieluusti kävelemisen vähemmälle ja keskittyisi nurmikolla makoiluun ja ruohon syöntiin:





Ollaan pidetty tärkeänä sitä, että Lupu ei syö ennen kuin saa luvan. Pidemmän aikaa Lupun tassulle on voinut laittaa namin, jonka se syö vasta sitten kun on lupa. Pappa vei homman vähän pidemmälle, ja pisti namin suuhun ja käski Lupun odottaa syömälupaa. Videolla tämä juttu tehdään vasta toista kertaa, ja koiraa vähän epäilyttää koko juttu...






torstai 1. toukokuuta 2014

Huhtikuu

Kesä lähestyy kovaa vauhtia, ja huhtikuu ehti hujahtaa ohi täydessä blogihiljaisuudessa Lupun osalta. Tässä siis taas kertomus meidän huhtikuustamme. ☺

♦♦♦

17. päivä huhtikuuta Lupu vietti 2-vuotissyntymäpäiväänsä. Juhlia ei sentään järjestetty, mutta Lupulle tarjottiin synttäriateriana hampurilainen ranskalaisilla. ;) Tietysti se tehtiin koiralle sopivana versiona, eli sämpylänä oli näkkileipää, pihvinä raakaa jauhelihaa ja kastikkeena piimää (kuulostaa herkulliselta, eikö!), ja ranskalaisten virkaa toimittivat muutamat juustosuikaleet. 






Meillä aloitettiin myös tekemään porrasremonttia, ja koiran kanssa saatiinkin olla muutamaan otteeseen evakossa kun pappa teki jotain meluisimpia osia tuosta työstä. Kerran satuttiin tulemaan kotiin vähän liian aikaisin, joten jäätiin vielä hengailemaan Lupun kanssa takaterassille. Lupu ei tainnut oikein arvostaa sitä, että sen kanssa leikkimisen sijasta aloinkin neulomaan terassilla...




Meidän etuterassilla taas sijaitsee Lupun keppivarasto. Nyt tällä hetkellä tuossa hyllykössä tosin on jo vähän kasvejakin, eikä pelkästään herran keppikokoelmaa. ;)


Ensimmäiset punkitkin löytyivät huhtikuun puolella, toinen mokoma oli ehtinyt jo kiinnittäytyä silmäkulmaan, toisen sain napattua vielä paikkaansa etsimässä. Kun oli tuo silmäkulmapunkki saatu irti, laitettiin Lupun niskaan edellisvuonna hyväksi todettu Exspot-neste. Todettiin myös se, että kannattaa ostaa koko vuoden Exspotit kerralla: kahden kappaleen pakkaus maksaa n. 20 euroa, kuuden kappaleen pakkaus taas nelisenkymppiä. Aikamoinen paljousalennus! 

Karvanlähtöä ei meillä ole vielä pahemmin näkynyt, viime vuonnakin Lupu taisi kunnolla alkaa varisemaan vasta heinäkuussa. Tämän karvanlähdön myötä saan toivottavasti pohjavillapussin täyteen ja valmiiksi kehrättäväksi lähettämistä varten. ☺


maanantai 31. maaliskuuta 2014

Maaliskuun kuulumisia

Niin se maaliskuukin vain on hujahtanut lähes kokonaan ohitse. Tässä pieni kuvakokoelma kuluneesta kuukaudesta.

 Alkukuusta naureskeltiin terassilla

...ja käveltiin kevättuulessa.


Kuun keskivaiheilla pääsi vielä hetkeksi makoilemaan lumihankeen.

Lupu poseeraa okariina-amigurumin kanssa. Tuosta soittimesta on tosiaan Lupun virallinen nimikin, Viiden Vaiston Okariino, peräisin.

Pikkususi kokeili myös lampaaksi naamioitumista.

Kevään ensimmäiset leskenlehdetkin löytyi.

Satuin istumaan valmiiksi puhelin kädessä vieressä, kun Lupu alkoi päästelemään unihaukkujaan. Tietysti se lopetti ne siihen mennessä, kun sain kameran auki, mutta sainpahan sentään jotain videolle. ;) 
video

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Kevätjuttu eli roskaposti

Näin ilmojen lämmettyä on taas auttamatta edessä jokakeväinen keskustelu eli koirankakkajutut. Meillä on tapana kerätä Lupun jätökset harkinnan mukaan: hoidetuilta alueilta pois, ojista ja pusikoista ei. Lupu on onneksi sen verran häveliäs, että se menee mieluusti pitkälle pusikkoon hoitamaan hommat, joten etenkään kesällä ei niin paljon tarvitse keräillä, talvella sitten enemmänkin.

En voi sanoa, ettenkö ymmärtäisi, että miksi keväiset koirankakat kuumentavat tunteita, mutta sitä en ymmärrä ollenkaan, että miksi ne muka ovat pahempi asia kuin muu roskaaminen. Koirankakka kun kuitenkin maatuu muutamassa kuukaudessa, vaan miten lienee allaolevien asioiden maatumisen laita?








Niinpä, eivät taida maatua ollenkaan niin nopeasti kuin tämä pahamaineinen koirankakka. Ja esimerkiksi tuo viimeinen kuva, kuinka iso vaiva lienee omien ilotulitusjämien pois kerääminen? Kun ei sitä edes tarvitsisi tehdä kuin kerran vuodessa... Ei voi käsittää. 

tiistai 25. helmikuuta 2014

Polostelua ja vähän muutakin

Vähän aikaa sitten Lupu keksi uuden tavan saada huomiota ja polostella: se nojaa päätänsä pöytään tai vaikka sohvaan  ja parhaassa tapauksessa vielä huokaisee/tuhahtaa päälle. Mistä liekin tuon keksinyt...

Eilen, kun olin lähdössä kaupoille, Lupu näytti tältä:


Olemme nyt tällä viikolla ottanut tavaksi tehdä aamulenkin metsän kautta. Itse en ole ties koska käynyt viimeksi tuossa lähimetsässä, pappa kyllä käy Lupun kanssa siellä harva se viikonloppu. 

Ai niin, toissaviikonloppuna kävikin lähimetsässä taas vähän nolompi juttu. Itse en tosiaan ollut mukana, joten mitään tarkkaa selostusta en asiasta osaa tehdä, mutta lyhyesti sanottuna: Pojat törmäsivät metsässä hirviemoon ja vasaan (joka onneksi oli jo miltei emon kokoinen, minua tuo tieto ainakin lohduttaa...), Lupu oli irti ja sinne se sitten viuhahtikin hirvijahtiin ennen kuin pappa ehti ottaa koiraa kiinni. Kauaa Lupu ei tällä kertaa onneksi jahdannut eläinparkoja, vaan palasi kohtuullisen pian takaisin. Mutta tosiaan, ei noin saisi käydä, jo ihan koiran omankin turvallisuuden takia. Saati metsäneläinparkojen takia...

♦♦♦

Mutta niin, sitten takaisin näihin meidän metsäretkiimme. Tänä aamuna arvoin, että ottaisinko järkkärin mukaan, mutta sen verta kuitenkin näytti olevan pilveä taivaalla, että päätin jättää masiinan kotiin. Mikäli on sääennusteeseen luottaminen, niin ainakaan 10 päivään ei olekaan muuta luvassa kuin pilveä, pöh! 

Kännykällä nyt ei kovin kummoisia kuvia saa, ja minun puhelimeni näyttökin vielä hyytyy jos on vähänkin kylmä. Meidän lenkkiaikaan taisi olla 1,5 astetta plussan puolella, ja sekin oli liian kylmä: kaksi kuvaa ehdin ottaa puhelimella, kun näyttö jo jumittui. Vähän alkoi hirvittämäänkin, että kannattiko ylipäätään ottaa noita kuvia, sillä mieleen tuli että eipä sitten eksyessä näe karttaakaan katsoa puhelimesta. Mutta onneksi tuossa lähimetsässä menee todella hyvin polkuja, ja etenkin raideliikenteen ääni auttaa suunnistamisessa. 


Kaikki lumi alkaa pikkuhiljaa olemaan kadonnut. Jännä nähdä, että miten tästä lähtee kevät etenemään.

Kuun alussa oli vielä ihan mukavasti lunta:

♦♦♦

muokkaus: Alkoi hieman naurattamaan, kun puhelimeen tuli viesti Google+:n tekemästä automaattisesta parannuksesta tuohon lumikuvaan. Tässäpä loppuun vielä talvisempi versio ylläolevasta kuvasta! ;)




sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Innokas malli

Taas oli tarkoitus kuvailla käsityöblogiin juttuja, mutta sitten tapahtui Lupu. Tuo Lupun linssiluteilu järkkärin kanssa alkaa olemaan jo vähän huvittavaa, etenkin kun ottaa huomioon että kännykkäkameraa se taas inhoaa. 

Toisaalta, onpahan ainakin ajankäyttö tehokasta kun saa samalla "photoshootilla" hoidettua kaksi blogia. ;)








Kunpa nyt vain alkaisi aurinko paistamaan ja tuo jatkuva pieni sade lakkaisi, niin pääsisi uloskin kuvailemaan! ☻