perjantai 28. syyskuuta 2012

Pienen riiviön paluu

Vaikuttaa siltä, että Lupu alkaa nyt kokeilemaan rajojaan ihan tosissaan. Aina kotiin tullessamme, kun Lupu on ollut yksin kotona, on poikkeuksetta jotain kiellettyä syötynä. Onneksi useimmiten se on paperia, mutta esimerkiksi keskiviikkona Lupu oli jostain kaivellut lämpökynttilän (en vieläkään keksi mistä se oli peräisin), ja syönyt sen... Tästä oli todisteeksi jäänyt mattoon ihanasti liiskaantunutta steariinia, nyt viimeistään menee olohuoneen matto pesuun. No, pääasia tietysti että Lupu ei mitään vaarallista saanut kätösiinsä.

Minun jalkani tuntuvat myös tällä hetkellä kiinnostavan kauheasti. Lupu tulee pureskelemaan, ja yrittää sukankin vetää jalasta (pari kertaa on onnistunutkin, kun on ollut vähän huonosti jalassa). Myös housujen pukeminen on yhtä tuskaa, vaikka tuossa välillä Lupu jo antoikin rauhassa pukea. No, ehkä taas kohta...

Sängyllekin tämä ipana on alkanut hyppimään, ja se on ehdottamasti kiellettyä. Lupu taitaa kyllä jo tietääkin sen, sillä se aina ilmoittaa haukahtaen hypänneensä sänkyyn, ja oikein odottaa että tullaan ajamaan pois sängystä. Se on kai hauska leikki, kun oikein tekee mieli riiviöidä. 

Sisäsiisteyshomman kanssa on mennyt ihan mallikkaasti, nyt näin vajaan kahden viikon sisällä on käynyt vain kaksi vahinkoa, mikä varmaankin on ihan normaalia näin alussa. Sattui kyllä sopivasti tämä sisäsiisteys, sillä nyt kahtena seuraavana viikonloppuna Lupu on menossa vähän yökyläilemään, ensin "sedän" perheen luo ja sen jälkeen "mummolaan". Vähän kyllä mammaa jänskättää, että miten se pieni pärjää! ;)

Mutta niin, kaikesta riiviöinnistä huolimatta on Lupu-poika silti meidän mielestä se maailman paras pieni koira. 

tiistai 25. syyskuuta 2012

Koirankynnen leikkaaja



...vai miten tuo yhdyssana kirjoitetaankaan. No, ainakin sen elokuvan nimi kirjoitetaan noin. ;)

Kynsien leikkuu onkin meillä sujunut vähän turhan hyvin, näin ensikertalaisiksi. Pappa hoitaa meillä tuon homman, itse en jotenkin hahmota niin lähelle, vaikka näössä ei siihen suuntaan pitäisikään olla vikaa.

Tälläkään kertaa ei Lupu itse onneksi huomannut mitään outoa, mutta me huomattiin: yhdestä takajalankynnestä alkoi tulemaan verta ihan kunnolla. Nirhaisi leikkaus vissiin ihan pikkuisen ydintä, kun ei jäppänen tosiaan itse mitään huomannut. Ihmetteli varmaan vain, että mitä nuo nyt alkoi höseeräämään.

On pojat vieläkin kavereita.
Tyylinäyte lattialla makoilusta

Onneksi tuo verenvuoto kuitenkin tyrehtyi äkkiä. Ja onneksi tajuttiin siirtyä leikkuuhommiin olkkarin matolta keittiön laatoitukselle, ehkä vähän helpompi siivota. Tosin liekö tuosta olkkarin matosta muutenkaan paljon jäljellä, Lupu on onnistunut pari alkavaa reikää siihen jo puremaan. Tuossa kuvassa Lupu taitaa juuri sopivasti makoilla toisen reiänalun päällä ja toinen on takanaan piilossa.

"Mä ihan kiltisti omilla leluilla tässä leikin!"

maanantai 24. syyskuuta 2012

Lupu Petsiessä



Minulla on aikaisemminkin, hamsteriharrastusaikoina, ollut profiili Petsiessä. Kohtuu aktiivinenkin taisin olla, sillä syyrialainen hamsterini Raichu oli kerran jopa Päivän lemmikki. :D Joka tapauksessa, nyt loin profiilin uudestaan Lupun kera. Jospa tuolta vaikka löytyisi sukulaiskoiria.

Tästä Lupun profiiliin. Saa pyytää kaveriksi! :)

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Kapteeni Sininaama

Aikaisemmin, kun jätimme Lupun yksin kotiin, pelotti että mihinkähän päälle se nyt pissaa, ei kai vaan sohvalle. Nyt onkin sitten huolenaiheena se, että mitä se nyt hajottaa, ei kai vaan sohvaa.

Yksi sohvatyyny (tai pikemminkin yksi sohvaan kuuluva tyyny, meillä ei koristetyynyjä tällä hetkellä ole käytössä sattuneesta syystä...) on poikkeuksetta aina lattialla palatessamme kotiin. Meillä on siis tällainen heittotyynyillä varustettu sohva, ja pikkasen pelottaa että koska noista selkänojatyynyistä joku on hajalla! Fiksuina ihmisinä tietty ostimmekin vielä tämän sohvan viime vuoden lopulla. Vaikka se entinen olikin tosi huonossa kunnossa (eikä muutenkaan enää miellyttänyt silmää, kirkkaanpunainen kangassohva kun oli) niin olisikohan sitä kuitenkin kannattanut vielä vähän aikaa pitää... No, meni jo. Aika paljon lankapakoja tuossa sohvassamme nyt on, kun Lupu on raapinut etenkin tuota divaaniosan kulmaa. Siitä käytöksestä päästiin muuten todella hyvin eroon sillä, että annettiin Lupun nuuhkaista kerran etikkaista pyyhettä, ja sitten laitettiin etikkapullo tähän kulmaan istumaan. Eipä paljon huvittanut enää tuossa nurkassa oleilla! Montaa kertaa ei tarvinnut pulloa avatakaan, pelkkä pullon näkeminen riitti estämään kulmantuhoamishimot.

Niin, tuo otsikko... Eilen Lupu oli yksin ollessaan saanut sinisen Stabilo-kynän kätösiinsä, ja kotona meitä odottikin sitten hieman tavallista sinisempi poika. Kieli oli sininen, poskessa oli sinistä ja samaten nenän alla. Saapa nähdä koska tuo väri kuluu pois...

torstai 20. syyskuuta 2012

Onnea ja säkää

En tiedä kannattaisiko tätä vielä ääneen sanoa (etten vain manaa huonoa onnea), mutta tällä viikolla ei ole tullut vielä yksiäkään vahinkoja sisälle. Voisikohan sanoa, että Lupu oppi viiden kuukauden iässä sisäsiistiksi? Toivottavasti! Tietty varmasti tulee satunnaisia vahinkoja vielä jonkun aikaa, mutta pahin pissaralli taitaa nyt olla ohi.

Kyllä nyt kelpaa hymyillä!
Näyttää myös siltä, että nuo isommat hampaat (kulmurit ja ja poskihampaat) vaihtuivat oikein tohinalla viime viikon aikana. Aika hyvin sain melkein kaikki isot hampaat talteen, kulmahampaistakin sain jopa kolme talteen. Mitähän noillakin sitten muka tekee, mutta säilytänpä niitä nyt ainakin jonkin aikaa "mamman aarteina". :D

Lupun velipojan innoittamana koitin eilen myös mitata Lupun säkäkorkeutta. Se ei ihan putkeen mennyt, sillä mittatyökaluksi löysin vain rätisevän ja Lupun mielestä erittäin epäilyttävän rullamitan. Jonkinlaiseksi mitaksi sain kuitenkin 46 senttiä, mikä oli muutaman sentin enemmän mitä odotin. Eipä ole Lupulla siis paljon korkeutta enää kasvettavana, maksimissaan tulee 8 senttiä lisää.

Loppuun vielä muutama pikselimössökuva Lupusta rallailemassa metsässä.






tiistai 18. syyskuuta 2012

Sunnuntain tunnelmia

Sunnuntaina Lupu tapasi uuden koirakaverin, Liitun. Liitu on puoliksi samojedi ja puoliksi lapinkoira, ilmankos olikin veijareilla niin hauskaa!



Liitu-herra
Mitähän täältä alta löytyy?



Tuumaustauko


Laulukuoro? 

"No jos mä nyt vähä esitän että mua sattuu, niin ehkä ton penskan tulee
hyvä mieli"

Tessu tuumasi että nyt ei leikitä.
Aamulenkillä kävelimme Alpon Savannin ohi, ja siellä oli näin hurjia petoja. 
Myös teeriparvi nähtiin aamulenkillä, niitä taisi pyrähtää lentoon 6
tai 7 kappaletta. 

maanantai 17. syyskuuta 2012

Kyllä maalla on mukavaa, taas!

Viikonloppuna olimme taas porukalla maalla. Lupu näki vanhoja koirakavereitaan, ja yhden uudenkin kaverin joka osoittautui aivan parhaaksi. Tässä tunnelmia lauantailta! 







Koko porukka

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Hammashommia ja hakusanoja

Nyt on sitten alkaneet hampaat oikein urakalla vaihtumaan! Etuhampaat ovat vaihtuneet jo kauan sitten, eilen meni tosiaan ensimmäinen kulmahammas, ja tänään löytyi lattialta pari isoa takahammasta. Nyt on sitten kunnon tuhoamisvaihdekin päässyt käyntiin: sohvatyynyt on lattialla samantien kun silmä välttää, ja paljon turhia mutta niin kivoja pikkutavaratoita on mennyt Lupun toimesta säpäleiksi. No, ihmeen vähällä tuholla sitä ollaankin selvitty!

Päivän piristykseksi vielä hakusanalista, eli eniten käytetyt hakusanat tähän blogiin hakukoneen avulla päädyttäessä. Huomasin tuon neljänneksi yleisimmän hakusanayhdistelmän tänään, ja kyllä nauratti! Todellakin, etusivullahan Lupun blogi komeilee tuota hakusanayhdistelmää käytettäessä... Hah!

16 lupun kanssa
7 canislupu
3 suomenlapinkoira lupu
2 kotirouvien tuhmat kuvat
2 paljain jaloin
2 suomenlapinkoira punkki
1 canislupu blogi
1 canislupu.blogspot.fi
1 karhu kettu blogspot
1 kun pistetään mutta

(rivin alussa oleva numero kertoo hakusanan käytön määrän)

tiistai 11. syyskuuta 2012

Herra Gibraltarin Apina

Hei. Nimeni on herra Gibraltarin Apina, ja haluan kertoa teille pienen tarinan.

Tässä minä olen.
Kuten arvata saattaa, minä olen matkamuisto Gibraltarilta. Elin oikein mukavaa elämää auton takaikkunalla matkaillen ja maailmaa tutkien, kunnes meille muutti...villipeto. 

Olen melko varma, että tässäkin kuvassa villipeto
oikeasti tuijottaa minua. 

Ajattelin, että olen turvassa auton takaikkunalla, kunnes nuo neropatit keksivät opettaa villipedon odottamaan heitä autossa! Tavallisestihan villipeto on autossa  turvavyöhön kytkettynä, mutta nyt ne päästivät sen vapaaksi ja unohtivat minut autoon, mokomat! 

En pysty kertomaan, mitä ihmisten poissaollessa tapahtui. Mutta kun he tulivat takaisin, he löysivät minut takaikkunalta kuolaisena, ja imukuppinaru katkenneena! Olin aivan järkyttynyt.  

Tässä minäpoika yritän rauhassa istua
aidalla, mutta ei se näköjään tässä
talossa enää onnistu. 

Minä sitten muutin taloon asumaan muiden kanssa. Mutta eivätkö nuo neropatit taas unohtaneet jotain oleellista! Minut laitettiin istumaan ikkunalaudalle, ja kyllähän villipeto siihen ylettyy! 

Villipeto pureksi minua niin, että siltä lähti ihan kulmahammaskin irti! Ihan oikein sille. Vaikka en kyllä ymmärrä, tuo pitkätukkaisempi ihminen jostain kumman syystä ilostui hampaan irtoamisesta, mikähän sitäkin vaivaa? Jotain se höpisi ensimmäisestä ison pojan kulmahampaasta, ihme tyyppi.

Pikaisen kylvyn jälkeen minut onneksi laitettiin istumaan korkealle kirjahyllyyn. Voi kunpa tällä korkeudella saisin viettää eläkepäiviäni rauhassa... 

maanantai 10. syyskuuta 2012

Arvatkaa missä käytiin?

Meikollapa tietysti käytiin. :) Harjoiteltiin samalla myös huomioliivien pitoa. Ostettiin Lupulle kaksipuoleiset Best Friend Gearin huomioliivit, toinen puoli on keltainen tavallisia kävelylenkkejä varten ja toinen puoli punainen metsäreissuja varten. Liivi on kokoa M, ja tällä hetkellä tuo kaulan ympäri vedettävä tarranauha on aivan liian pitkä, mutta eiköhän se kohta siitä sopivaksi muutu. :)

Hyvä ostos kyllä olivat, kyllä hirvitti huomattavasti vähemmän että missä se koira nyt juoksee, sen verran hyvin tuo punainen vilkkui Lupun rymytessä puskissa.






Tuuli on jännä juttu. 

Bongattiin myös tällainen tipi, joka lopuksi vielä päästi komeat "kuuik"-huudot. 

torstai 6. syyskuuta 2012

Pennusta isoksi pojaksi (päivitetty 10.4)

Ajattelin tehdä tällaisen kuvapostauksen, mitä päivittelen aina välillä. Tässä siis kuvia Lupun kasvusta! Osassa myös paino mukana (nyt harmittaa kun en ole tajunnut punnita Lupua säännöllisesti). Alkupään kuvista (viikot 1-7) kiitos Katrille!

1 vko
3vko
4 vko 
5 vko
6 vko
7 vko, Elli-äiskä paijaa.
8 vko
9 vko
11 vko
12 vko, 5,7 kg
13 vko
16 vko, 8,5 kg
19 vko
20 vko, 10,4 kg

5 kk, 10,9 kg, 46 cm

5½ kk, 11,7 kg
6kk

7kk
8kk
9kk 
10kk
11kk